Leikitäänkö afrikkaa?

Katsomuksellisten teemojen käsittely leikin keinoin edellyttää aikuisilta avointa ja myönteistä asennetta sekä leikkiympäristön rikastuttamista katsomuksellisilla elementeillä.

Tällainen leikkiympäristö auttaa lapsia löytämään itselle tärkeitä kulttuurillisia ja katsomuksellisia merkityksiä, tekemään kysymyksiä ja etsimään vastauksia.

Leikki on lapselle olemisen olotila, herkkä alue monella tapaa. Leikki on lapsen tapa elää tässä maailmassa, innostua tutkimaan kokemaansa ja kiinnostuksen kohteita. Leikki antaa tilaa ihmetellä ja opetella ymmärtämään elämää.

Jaettu leikki toisten kanssa synnyttää yhteisen ilon vahvistaen yhteisöllisyyttä ja tukien sosiaalisia taitoja. Leikki kutsuu rakentamaan yhteisesti todellisuutta ja jaettua mielikuvitusta. Mielikuvituksen kautta lapselle avautuu kyky empatiaan. Empatian kyky auttaa kuvittelemaan miltä toisesta tuntuu ja opettaa suhtautumaan toiseen ystävällisesti. Leikissä etsitään ja löydetään asioille ja tapahtumille yhteisiä merkityksiä ja vastauksia.

Leikki on ihmiselämä pienoiskoossa: kaikki mitä ihmiselämään liittyy, mahtuu leikkiin. Lapsi tuo aina leikkiyhteisöönsä mukaan myös oman katsomuksellisen taustansa tavalla tai toisella. Lapsi muodostaa omaa identiteettiään suhteessa toisiin ja peilaa itseään heihin. Katsomuksellinen kehitys tapahtuu osana lapsen kokonaiskehitystä vuorovaikutuksessa toisten kanssa, ja leikissä saadut kokemukset ovat merkittävä tuki lapsen identiteetin kasvulle.

Turvallisessa leikkiympäristössä lapsen katsomukselliset mietteet ja pohdinnat saavat olla mukana. Leikissä on luontevaa tuoda esiin hämmentäviä ja vaikeitakin mieltä as- karruttavia asioita. Lapsen mielessä liikkuvat katsomukselliset asiat voivat olla suuria elämänpohdintoja, globaaleja ilmiöitä tai sitten aivan pieniä arjen ihmettelyn aiheita. Lapsen kannalta nämä kaikki ovat yhtä merkityksellisiä.

Leikissä etsitään ja löydetään asioille ja tapahtumille yhteisiä merkityksiä ja vastauksia.

Varhaiskasvatuksen leikkitilanteita luotaessa on mahdollista tehdä sellaisia tietoisia valintoja, jotka antavat lapselle mahdollisuuden tuoda näkyviin myös katsomuksellisia ulottuvuuksia sisältäviä teemoja. Saa leikkiä hautajaisia, rakentaa id-juhlan herkkupöydän tarjolle, pukeutua purim-juhlan hassuihin naamiaisasuihin ja kulkea kulkueena leikkitilassa.

Katsomuksellisten teemojen käsittely leikin sisällä edellyttää aikuisilta avointa ja myönteistä asennetta sekä leikkiympäristön rikastuttamista katsomuksellisilla elementeillä. Näitä voivat olla esimerkiksi juhlaperinteiden koristeet, taide, musiikki ja symbolit.

Katsomuksellisesti rikastettu leikkiympäristö auttaa lapsia löytämään itselle tärkeitä kulttuurillisia ja katsomuksellisia merkityksiä, tekemään kysymyksiä ja etsimään vastauksia. Parhaimmillaan katsomustietoisesti rakennettu leikkiympäristö edistää eri kulttuuri- ja katsomustaustoista tulevien lasten kohtaamista ja erilaisiin katsomuksiin pohjautuvia yhteisleikkejä. Katsomuksellisesti rikkaassa leikkiympäristössä lapset oppivat kunnioittamaan erilaisia katsomuksia, saavat eväitä monipuolisista kulttuuritraditioista sekä oppivat kunnioittamaan moninaisuutta ja tasavertaisuutta.

Varhaiskasvattajan tärkeä tehtävä on suhtautua arvostaen lapsen leikkiin, tutustua hänen ajatuksiinsa ja kunkin lapsen perheen katsomukseen ja arvomaailmaan. Leikissä kasvattaja voi päästä osalliseksi lapsen katsomuksellisista kysymyksistä ja ajatuksista. Kasvattajan rooli on luoda tasa-arvoa ja yhteisöllisyyttä tukeva leikkiympäristö, jossa jokaisella on oikeus olla esillä omana itsenään myös katsomuksellisten ajatusten esiintuojana.

Näissä hetkissä lapsi peilaa kasvattajan aitoa ja kunnioittavaa suhtautumista itseensä, tekee niistä tulkintoja ja muovaa samalla kuvaa itsestään. Vastatessaan lapsen leikkikutsuun kasvattaja arvostaa lasta ja hänen kokemusmaailmaansa, joka sisältää lapsen oikeuden kasvaa myös katsomuksellisesti.