Varhaiskasvatuksen katsomuskasvatus on suuren edessä

Helsingin yliopiston kesäkoulun opiskelijat eri puolilta maailmaa ovat jo kahtena vuonna tutustuneet maamme päiväkotien katsomuskasvatukseen ja koulujen uskonnonopetukseen muun muassa vierailukäyntien myötä. Suaas Onniselkä on esitellyt kansainvälisille opettajille muun muassa koordinoimaansa islamin oppikirjasarjaa.

Katsomuskasvatuksen osalta varhaiskasvatus on suuren edessä vähemmistöuskontojen näkökulmasta. Miten esimerkiksi ottaa huomioon vähemmistöuskonnot, jos kokemus perustuu kirjatietoon tai lähinnä kulttuuriantropologistyyppisiin havaintoihin työpaikoilla? Moninaisuutta edistetään parhaiten kouluttamalla moninaisia työntekijöitä kaikilla tasoilla. Koulumaailmassa tämä käytännössä tarkoittaa, ettei vain koulunkäyntiavustajien rekrytoinnilla voida kuitata työyhteisöjen moninaisuutta, vaan tarvitaan myös opettajia ja rehtoreita, joilla on esimerkiksi monikulttuurinen tausta. Pahimmillaan
moninaisuuden  puuttuminen työyhteisöissä voi aiheuttaa yksipuolisia tulkintoja
katsomuskasvatuksesta.

Oma kokemukseni on, että muslimilasten osallistamista joulujuhliin perustellaan suomalaisella
kulttuurilla. Tällä tavoin osoitetaan se, ettei lapsi, eikä hänen perheensä ole osa suomalaista kulttuuria,
jos katsomusperinteeseen ei kuulu joulunvietto. Hyvää tarkoittavasta asiasta tuleekin lasta
ulkopuolistava. Muutokset vaativat aina aikaa. Varhaiskasvatuksen henkilöstö tarvitsee paljon
koulutusta kaikilla tasoilla. Erityisesti hyvien käytänteiden, joita jo löytyy varhaiskasvatuksen puolelta,
leviäminen vie aikaa. Myös varhaiskasvatuksen ja koulun yhteistyön tiivistäminen katsomuskasvatuksen
osalta olisi suotavaa jatkumon takaamiseksi.

– Suaad Onniselkä, johtava opettaja Vesalan peruskoulu