Lasten kanssa arjessa katsomuskasvatuksessa

Kaipaatko tukea katsomuskasvatuksen toteuttamiseen arjen tilanteissa? Miten esimerkiksi käsitellä nimenantojuhlaa tai kastetta lapsiryhmässä? Tai miten huomioida eri kulttuuritaustat ruokailutilanteissa? 

Tältä sivulta saat toiminnallisia vinkkejä kulttuureihin tutustumista varten. Toiminnallisuutta täydentävät napakat tieto-osuudet. Osion loppuun on koottu kattavasti esittelyt lastenkirjoista, joissa käsitellään monikulttuurisuutta sekä katsomusten ja kulttuurien kohtaamista. 

Graafikko Pekka Rahkonen on tehnyt eri tilanteita havainnollistavat kuvat, jotka on mahdollista myös tulostaa kuvan alla olevasta linkistä. Käytä kuvia esimerkiksi keskustelun virikkeenä.

Toteutuksesta vastaavat  Tiina Haapsalo, Anne Huhta, Tiina Haaraoja, Sari Borgström ja Pirjo Ahtiala.

Nimenantojuhla

 

Lataa kuva (pdf)

Jokaisella lapsella on oma nimensä ja nimenantojuhlia vietetään tavalla tai toisella eri kulttuureissa ja uskonnoissa.

Lasten kanssa:

Mikä on nimesi? Onko sinulla useampia nimiä?

Tiedätkö, mistä nimesi on peräisin?

Mitä nimesi tarkoittaa?

Jos saisit valita itse nimesi, mikä se olisi?

Tiedätkö, millaista juhlaa vietettiin sinun nimesi antamisen yhteydessä?

 

 

 

Toiminnalliset vinkit:

Järjestetään nimenanto- tai ristiäisleikkejä.

Pyydetään lasten vanhemmilta tietoa, miten heidän perheessään nimijuhlaa vietetään.  Lapset voivat tuoda omista juhlistaan kuvia.

Tietoa:

Kun muslimiperheen lapsi on noin viikon ikäinen, perhe järjestää juhlan. Isää antaa lapselle nimen. Nimi annetaan esivanhempien mukaan. Nimen mukana lapsi saa heidän hyviä piirteitään. Juhlassa lapsen hiukset leikataan ensimmäisen kerran.

Buddhalaisuudessa nimi on tärkeä. Nimen toivotaan suojelevan lasta. Vanhemmat pitävät yleensä juhlan. He antavat itse nimen tai pyytävät munkkia antamaan lapselle nimen. Munkki lukee Buddhan opetuksia ja laulaa pyhiä kirjoituksia lapsen suojelukseksi.

Hinduperheen lapselle järjestetään tilaisuus nimen antamista varten temppelissä tai kotona. Tähtien asento vaikuttaa lapsen nimen valintaan.

Pappi laulaa lapsen nimen ja sen tähden nimen jonka merkeissä lapsi on syntynyt.

Juutalaispojat ympärileikataan kahdeksan päivän vanhoina. Samassa tilaisuudessa lapsi saa nimen. Ympärileikkaus on merkki liitosta, joka on solmittu Jumalan kanssa. Juutalaistytöille voidaan antaa nimi jumalanpalveluksen yhteydessä. Lapsen isä lukee Tooraa ja siunaa rukouksella lasta ja hänen äitiään.

Kristityt järjestävät kastejuhlan. Pappi lukee Sanaa ja kastaa lapsen. Kaste liittää lapsen Jumalan perheeseen ja oman seurakunnan jäseneksi. Kastejuhlassa kaikki saavat kuulla lapsen nimen. Lapsi saa myös kummit. Ortodoksiperheessä lapselle annetaan nimi jonkun pyhän ihmisen mukaan. Tämä pyhä on lapsen taivaallinen esirukoilija.

Uskonnottomat vanhemmat voivat järjestää lapselle nimiäiset. Juhlaan kutsutaan sukulaisia ja ystäviä. Tilaisuudessa voidaan laulaa, pitää puheita ja ilmoittaa lapsen nimi. Tärkeintä on iloita yhdessä ja alkaa kutsua lasta nimeltä.

 

Hiekkalaatikolla

Lataa kuva tilanteesta hiekkalaatikolla (pdf)

Lasten kanssa:

Mitä kuvassa tapahtuu? Annetaan lasten keksiä omaa tarinaa ja ideoida, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Miten lapset ymmärtävät toisiaan, kun he eivät puhu samaa kieltä?

Miten voi pyytää toista mukaan?

Miksi on tärkeää ottaa mukaan kaveriksi? Miltä sinusta tuntuisi jos ei oteta mukaan/otetaan mukaan?

 Toiminnallisia vinkkejä:

Kerätään lapsilta heidän lempileikkejään ja leikitään niitä viikon aikana.

Viikon lempileikit rakennetaan näkyväksi myös oppimisympäristöön.

Tehdään ryhmän oma leikkikirja!

 

 

 

Ruokailutilanne

Lataa kuva ruokailutilanteesta (pdf)

 

Lasten kanssa:

 

Mitä kuvassa tapahtuu?

Mitä vihreäpukuinen lapsi ihmettelee? Miten hän syö?

Millainen tunnelma kuvassa on?

Millähän lapsi joka ihmettelee itse syö?

Miten teillä kotona syödään, onko teillä ruokapöytää? Syöttekö yhdessä?

 

 

 

Toiminnallisia vinkkejä

Tutustutaan eri kulttuurien ruokiin ja säädöksiin ruokailuista.

Otetaan esille mausteet joita haistellaan.

Harjoitellaan sormin ja puikoilla syömistä.

Harjoitellaan hyviä pöytätapoja sanomalla”hyvää ruokahalua” ja ”kiitos”.

Tehdään lasten kanssa yhdessä juhlakattaus, asetellaan servetit ja liinat.

Rakennetaan yhteinen juhlapöytä nyyttääriperiaatteella yhdessä perheiden kanssa.

Tietoa

Monilla uskonnoilla on säädöksiä siitä, mitä on lupa syödä ja mitä ei. Nämä säännöt ovat ruokasäädöksiä. Ruoka pitää myös valmistaa säädösten mukaisesti.

Juutalaisen ruokasäädökset on kirjoitettu heidän pyhiin kirjoituksiinsa Tooraan ja Talmudiin. Esimerkiksi sianliha ja veri eivät sovi ruuaksi. Eläimet, joiden lihaa saa syödä, teurastetaan säädösten mukaisella tavalla. Myös maito ja liha tulee pitää erillään.

Myös islamissa sianlihan ja veren syönti on kielletty. Eläimet teurastetaan määrätyllä tavalla. Alkoholi on kielletty. Säädökset perustuvat islamin pyhään kirjaan, Koraaniin, ja profeetta Muhammedin esimerkkiin.

Hindujen ruokailussa on monia puhtaussääntöjä. Hindut eivät syö lehmän lihaa. Lehmä on heille pyhä eläin. Se kuvaa kaiken hyvän antajaa ja kaikkien olentojen yhteistä alkua. Monet hindut syövät pelkästään kasviksia.

Paasto

Monissa uskonnoissa harjoitetaan paastoa. Kun ihminen paastoaa, hän luopuu vapaaehtoisesti esimerkiksi jostakin ruuasta tai huvituksesta. Paaston avulla keskitytään elämän tärkeisiin asioihin.

Kristityillä on kaksi pitkää paastonaikaa vuodessa. Toinen on ennen pääsiäistä ja toinen ennen joulua. Paastonaikana ajatellaan Jeesuksen elämää.

Juutalaisilla on vuodessa useita paastopäiviä. Silloin muistellaan Israelin kansan vaiheita. Suuri sovintopäivä Jom Kippur on tärkeä paastopäivä.

Hinduilla on useita erilaisia paastoja. Niiden aikana jätetään eri ruokalajeja syömättä. Esimerkiksi joskus kieltäydytään pavuista, joskus jyväruuista.

Monet buddhalaiset syövät vain kasvisruokaa joinakin tiettyinä aikoina. Buddhalaisuus opettaa, että kohtuus on hyvä asia.

Muslimien paastokuukausi on nimeltään ramadan. Se on islamin pyhä aika, jolloin profeetta Muhammed sai Jumalalta ilmoituksen. Ramadamin aikana terveet aikuiset ovat syömättä ja juomatta auringon noususta sen laskuun

 

Katsomukselliseen tilaan tutustuminen

 

Tilaan tutustuminen – sopii myös teemaksi vanhempain iltaan. Keskustellaan vanhempien kanssa siitä, miten suhtaudutaan lasten mahdollisuuteen tutustua erilaisiin katsomuksellisiin tiloihin.

Tätä osiota voidaan käyttää tilanteessa missä ollaan lähdössä tutustumaan johonkin katsomukselliseen tilaan!

Lataa kuva tilaan tutustumisesta (pdf)

Lasten kanssa:

Mitä ajattelet kuvassa tapahtuvan?

Mihin lapset ovat menossa? Annetaan lasten tehdä omaa kertomusta kuvasta. Voidaan käyttää sadutusta hyväksi.

Mitä siellä tapahtuu?

Mikä on itselle hyvä paikka/tila rauhoittua?

Miltä rakennus näyttäisi ulkopäin? Annetaan lasten kuvailla.

 

 

 

 

Toiminnallisia vinkkejä:

Missä tilassa/huoneessa/paikassa sinulla on turvallinen ja hyvä olla?

  • piirrä mieleisesi paikka.

Voidaan yhdessä rakentaa hyvä rauhoittumispaikka päiväkotiin ja pohtia, missä se olisi.

Tietoa

Moskeija on muslimien rukoushuone. Se on myös tärkeä kokoontumispaikka. Kaikissa moskeijoissa on rukoussyvennys eli mihrab. Se osoittaa Mekan suuntaan. Moskeijassa on myös saarnatuoli. Imaami pitää siellä perjantaisin saarnan. Moskeijassa ei ole tuoleja, vaan kauniita itämaisia mattoja. Pyhää tilaa kunnioitetaan riisumalla kengät pois. Muslimit suorittavat uskonnollisen peseytymisen. Naisille moskeijassa on oma paikka perällä. Moskeijassa ei ole kuvia ihmisistä eikä Jumalasta. Uskonto kieltää sen. Kuitenkin moskeija voi olla hyvin koristeellinen. Seiniin on sommiteltu siroja kuvioita ja kirjoitettu Koraanin lauseita.

Synagoga on juutalaisten rukoushuone. Siellä vietetään jumalanpalvelusta sapattina. Se on tärkeä kohtaamispaikka muulloinkin. Synagogan yhteydessä on monesti myös koulu. Jokaisessa synagoogassa on penkit, pyhä kaappi ja puhujan koroke. Jumalanpalveluksessa miehet istuvat salissa ja naiset synagoogan parvella. Kaappi on pyhä arkki, jossa säilytetään arvokasta Tooraa. Pyhää kirjakääröä luetaan sapattina.

Synagogassa ei ole kuvia Jumalasta. Uskonto kieltää sen. Synagogassa voi olla tunnuskuvia, kuten Daavidin tähti, seitsenhaaraisia kynttilänjalkoja ja Jumalan antamat lain taulut. Jumalanpaveluksessa juutalaismiehet peittävät päänsä pienellä lakilla, kipalla. Se kertoo nöyryydestä Jumalan edessä.

Ortodoksinen kirkko. Kristittyjen pyhä rakennus on kirkko. Ortodoksikirkot ovat hyvin koristeellisia. Rakennus kertoo rakkaudesta Jumalaan ja taivaan ihanuudesta. Jokaisella kuvalla ja koristeella on oma merkityksensä. Kirkkosalissa on paljon ikoneita. Ikonien tarkoitus on herättää ihmisessä rukouksen mieli. Kirkon etuosassa sijaitsee ikonstaasi. Se on suuri kuvaseinä. Ikonit ovat seinällä tietyssä järjestyksessä. Ikonostaasi yhdistää kirkkosalia ja ikonostaasin takana olevaa alttaria. Alttari kuvaa Jumalan valtakuntaa, jonne ikonostaasin pyhät ihmiset näyttävät tietä. Ikonstaasin keskellä on pyhä portti. Papit kulkevat portista kirkkosaliin ja alttarille. Alttari on kirkon pyhin paikka. Pääalattrin äären menevät vain papit. Kirkkosalissa ei ole penkkejä vaan vain joitakin tuoleja. Ihmiset voivat liikkua salissa. He sytyttävät tuohuksia kynttelikköihin ja vainajien muistopöydälle. Tuohuksen liekki kuvaa palavaa rukousta. Ortodoksikirkossa ei ole urkuja. Kuoro ja kirkkokansa laulavat veisuja ja rukouksia.

Luterilaisessa kirkossa alttari näkyy suoraan ovelta. Kristillisen kirkkorakennuksen sydän on alun perin ollut alttari. Alttari kuvaa sitä että Jumala on läsnä. Alttarilla rukoillaan ja sen ääressä nautitaan ehtoollista. Alttarille tullaan siunattavaksi. Alttari verhotaan alttarivaatteella. Sen väri vaihtuu kirkkovuoden mukaan. Alttarin päällä on risti, kynttilöitä ja kukkia. Risti kertoo, että Jeesus sovitti synnit ja voitti kuoleman. Kynttilän liekki kuvaa rukousta, yhteyttä ja valoa. Kukat ilmaisevat, että elämä on kaunis, mutta kuihtuva. Useimmissa kirkoissa on alttarin yläpuolella taulu, joka kuvaa jotain Jeesuksen elämän vaihetta. Kirkon etuosassa sijaitsee kastemalja. Etuosassa on myös lukupulpetti ja saarnatuoli. Niihin asetutaan lukemaan ja selittämään Jumalan sanaa. Luterilaisessa kirkossa jumalanpalveluksessa urut säestävät laulua.